Täällä Saksassa on tuommoinen hassu “työntekijöiden liitto” kuin Künstlerkasse. Nimittäin siis taiteilijoille.
Ja ihan ketkä tahansa henkilöt eivät ko. liittoon pääsekään, vaan pitää täyttää hakemusta, joka pääsääntöisesti aina hylätään. Eihän siinä vielä mitään.
Mutta kun saksalainen yritys myy tai ostaa tuotetta/palvelulua, joka voidaan lukea “taiteelliseksi suorituksekseksi”, niin pitää maksaa 5 pinnaa osto-/myyntihinnasta tuolle liitolle. Sillä ei ole mitään väliä, että kuuluuko tuotteen/palvelun tuottanut henkilö tuohon liittoon, tai onko yrityksellä mitään tekemistä ko. liiton kanssa. Maksaa pitää. Ostaessa ja myydessä. Ja myös kun ostaa ulkomailta, jolloin enemmän tai vähemmän taiteellinen suoritus on jonkun muun kuin saksalaisen tekemä. Silloinkin.
Näin asiasta annoin itselleni kertoa. Olin äärimmäisen järkyttynyt. Ehdottomasti suurin kupru saksalaisessa järjestelmässä johon olen toistaiseksi törmännyt. Maksaa nyt jollekin liitolle parhaassa tapauksessa tuotteesta/palvelusta, jolla ei ole mitään tekemistä saksalaisten taiteilijoiden kanssa. Taiteeksi luetaan muuten mm. kuvakäsittely, webdesign, mainosten teko sekä lisäksi tekstien kirjoittaminen. Okei, luovaa työtä, ei siinä mitään.
Yleensä kyseisten luovien suoritusten tekijät eivät kuulu tuohon liittoon (seula on ilmeisesti erityisen tiukka). Tarkoittaa taas sitä, että maksetaan jonkun ko. liitossa olevan vanhan taiteilijaretaleen palkkaa/korvausta.
Jotenkin ei kovin reilua. Tai sitä taitelijaretaletta kohtaan hyvinkin reilua.