Meneepäs tämä nyt hassusti, kun torstain merkintä meni julkaisuun jonkun kämmin takia vasta perjantaina. Sitenpä tämä perjantain merkintä tuleekin ovelasti ajastettuna lauantaina.
“Eilen”, eli torstaina, meinasi tulla auton nokkaan pienen peuranpoikasen kokoinen lommo. Pimeää oli jo hieman kuuden jälkeen, kun ajeltiin kotiin. Sivusta täydestä pimeydestä loikkasi pieni peura valokeilaan.
Jarrupoljin painui pohjaan peura pelastui. Elikko sai oikeastaan kunnolla vauhtia koipiinsa vasta kun tööttäsin sille. Silloin tuli töpinää ja varmastikin elukkaparka säikähti enemmän äänimerkkiä kuin autoa, joka olisi ollut varmastikin kuolettava.
Sen verran pieni oli peura kuitenkin, että onnettomuus olisi todennäköisesti jäänyt pelti- ja peuravaurioihin. Hyvä tuuri. Jos oltais ajettu samasta kohtaa vaikkapa noin 3 sekuntia myöhemmin, niin peura jarrutukselle ei ois jäänyt aikaa. Huh.