Päässäni kun työhön liittyviä sopimusjuttuja pyörittelin, niin tuli mieleen jotenkin asuntomme vuokrasopimus.
Suomessa vuokrasopimuksen pituus taisi olla vähän alle yksi sivu, jossa oli kohde, osapuolet, vuokra ja jotain muuta mainittu. Ja sillä selvä.
Täällä Saksassa meidän nykyasuntomme vuokrasopimus on kahdeksansivuinen. Kyllä Kahdeksan Sivua! Sopimusta tehdessä halusi vuokranantajapariskunnan rouvashenkilö vielä käydä ihan joka kohdan erikseen läpi, vaikka oltiin sopimus luettu ja sanottu, että se käypi.
Työsopimuksen pituus taisi lähennellä kolmeakymmentä sivua. Hiphei. Ja uutta semmoista pitäis alkaa väsäämään. Onneks sentään ei tarvitse kokonaan sivujen sisältöä itse keksiä.
Suomessa työsopimukset ovat aina olleet tuon suomalaisen vuokrasopimuksen tapaan yksisivuisia. Tai ehkä joskus jopa kaksi sivuisia.