Nyt ollaan sitten niin pitkällä, että marathon-viikonloppu on käsillä. Tänään on jotain yleistä settiä ja jotain lasten pikkujuoksuja, ja huomenna sitten varsinainen koitos.
Pitänee käydä paikan päällä jo tänään fiilistelemäsäs ja katsomassa paikkoja. (Tekosyy käydä ajelemassa mpyörällä).
Juoksuharjoitukset on nyt siis tehty, tänään ei koiran kävelytyslenkkejä pidempiä/rankempia lenkkejä tule. Kevyesti jos tuossa söisi ja vähän venyttelisi, että lähtee viime viikonlopun salibandyturnauksen viimeset jumit.
Ainiin, siitä en kirjoittanutkaan. Turnauksen peleihin mahtui yksi karvas tappio rankkareilla. Välierässä. Eli pronssia lopulta tuli. Saksan mestaruus -titteli ei joutunut uhatuksi, sillä finaalissa pelasi kaksi sveitsiläistä joukkuetta, meidän ollessa paras “saksalainen” joukkue (4 suomlaista, 2 ruotsalaista ja yksi saksalainen).
Parin viime viikon juoksut jäivät jotenkin vähän vähemmälle, jotain ihan parhaassa iskussa ei kunto ole. Sunnuntaina Frankfurtin Museumuferfestillä vielä satoi ja pienenpieni vilustuminen siitä aiheutui. Alkuviikosta ei tullut siis juostua lainkaan. Eikä nyt loppuviikostakaan kunnolla.
Joka puolestaan tarkoittaa, että tavoiteajat (ainakin virallisesti) romukoppaan ja tavoitteeksi juosten maaliin. Valehtelen sitten juoksun jälkeen, että mikä oli tavoiteaika ja pääsinkö siihen 😉
Huomisaamuna yhdeksältä on startti. Ja marathonin jälkeen salibandyseuran järjestämään lajitapahtumaan, jossa pyritään tekemään lajia tunnetummaksi täällä Frankfurtissa.
Hyvää viikonloppua!