Tulipahan todettua, että talvisissa keleissä suomalaiset ovat aika paljon parempia kuskeja kuin saksalaiset. Harjoitus tekee mestarin. Ja jos ei harjoittele, niin taidot huononee.
Nimittäin meinasi olla vähän liukasta ja luotto renkaisiin kateissa, kun lähti Suomessa ajamaan. Lumella ja jäällä auto meni tiukasti siitä kohtaa mistä ohjasi, yhtään luistelematta. Aika pian pääsi myös kiinni ajorytmiin ja nopeuteen, eikä taakse enää kertynyt jonoa.
Vaan ei se aina onnistu suomalaisiltakaan, vaikka ammattina olisi lumenajo. Nimittäin nähtiin Kuopiossa ojassa traktori, joka oli lumia kolaillut teiltä pois. Perävalot näkyi ojan puolelta lumikinosten keskeltä. Oli kuski vissiin luullut työntävänsä lunta tasaisella pientareella, eikä ojan päällä. Sinne oli juuri sujahtanut traktori kun ohi ajettiin. Kuski soitteli kännykällään ilmeisesti vielä isompaa vehjettä nostamaan traktoria ojasta. Että ei se aina Pohjolassakaan onnistu.
Sen verran ehti lumiajoon tottua, että ihan alkoi aamulla töihin ajaessa muiden hidastelu keljuttamaan. Aina se 20kmh hiljempaa kuin nopeusrajoitus olisi. Onse kumma! Eikä ollut mikään kurja keli. Luminen, -5°C, hyvä näkyvyys. Hmph!