Koiranomistajana tiedän, että koiranpaskan poimiminen ei ole kivaa. Vaan vielä vähemmän kivaa on se, kun keskellä katua on läjä paskaa.
Pari päivää sitten oli joku nelijalkainen (tai ainakin toivottavasti se oli eläin, eikä ihminen) sontinut keskelle kävelyväylää kahdesti 30m välein. Ja eilen oli ilmestynyt suoraan meidän talon portin eteen läjä kans. Tai siitä oli läjää sentään yritetty ilmeisesti poistaa, mutta oli kuitenkin onnistuttu lähinnä vain levittämään aines vähän laajemmalle. Nice.
Jos se koira paskoo johonkin pensaikkoon, jossa ei kukaan ryömi (tai jos ryömii, niin saa ansionsa mukaan), niin olkoon läjä siellä. Mutta keskelle katua! Mitä omistaja miettii, kun koira tekee läjän siihen keskelle? Okei, joskus voi varmastikin käydä, ettei koira ehdi liikkua enää metriäkään kun tavara jo tulee, mutta luulisi, että siinä tapauksessa omistaja siirtäisi pökäleet jollain sivuun. Maasta löytyy kuitenkin aina lehtiä, oksia tai roskia, joita voisi välineenä käyttää. Eikä koirankakkapussi taskussakaan tai talutushihnaan kiinnitettynä paljoa tilaa vie.
Siinä on nyt matkalla metsään kaksi läjää ihmistenkin älykkyydestä muistuttamassa. Kai ne siihen katuun sitten lopulta kuivuvat. Tai sitte joku kanssaihminen ne sivuun siirtää ja vastuullinen saa rikkeensä myös pois silmistään.
Yhdellä toisella kadulla, jolle joku antoi koiransa tarpeitaan tehdä, kuorrutti kadun asukas läjät aina vihreällä spray-serpentiinillä. Aika hyvin toimi, eikä sillä kadulla enää läjiä ole näkynyt. Ehkä pitää varalta hankkia tuommoinen spray. Tai sitten käydä ripottelemassa strösseliä läjien päälle 😛