Ostin eilen uuden polkupyörän. Oli tarjouksessa.
Piti työkaverin kanssa vielä autoja päiväksi vaihtaa, että sain pyörän hieman etäämmällä olevasta kaupasta haettua. Nooh, maksoin pyörän ja huomasin että etukumi on tyhjä. No, uusi pyörä, eli huoltoasemalle rengasta täyttämään.
Eka huoltoasema oli niin kovasti jo sulkemassa, että oli yhtä vaille kaikki ilmapumput piiloon vienyt. Ja se yksi oli niin heikossa hapessa, ettei tuntunut jaksavan ilmaan puhaltaa. Ja sekin vähän ilma mitä se puhalsi, tuntui tulevan oudosti jostain kohtaa ulos. “Uusi pyörä, ei voi rengas olla puhki”, ajattelin ja matka jatkui seuraavalle huoltoasemalle. Tällä välin oli jo kauppa mennyt kiinni.
Toisella huoltoasemalla sitten en voinut muuta kuin todeta, että todellakin on uudesta pyörästä etukumi puhki. Kivakiva. Ei muuta kuin aamulla soittamaan, että mitä tehdään.
–
Aamulla sitten herättyäni tarkistin, että kauppahan onkin jo auki, eli eikun puhelin käteen ja jännittämään, että mitenkäs minä asian nyt saisin sujuvasti saksaksi selitettyä. Mutta selitellä ei tarvinnut, kun eivät vaivautuneet puhelimeen vastaamaan. Tässä vaiheessa alla oli vielä työkaverin auto, joten eikun pyörä kyytiin ja kaupalle.
Väsyneen oloinen (no, olihan se jotain vaille kahdeksi kello vielä siinä vaiheessa) infon tyttö kysyi eka, että vaihdetaanko vai rahat takaisin. No, vaihdon kannalla olin. Siispä minun piti itse lähteä kaupasta etsimään, että olisiko siellä toista samanlaista tarjouspyörää. Osastolle soittaminen ja asian tarkistaminen oli jotenkin liian vaikeaa ilmeisesti. No, toista pyörää ei löytynyt, joten vaihtoehdoiksi kaventui pyörän korjaaminen tai rahat takaisin. Korjaus olisi tehty x päivässä, joten jälkeen kauppa ilmoittaisi, että voin hakea pyörän taas. Autojen vaihtaminen työkaverin kanssa myöhemmin taas ei jaksanut houkutella, joten en ollut asiasta kovin innostunut. Pyörän toimittaminen minulle kotiin/töihin ei tullut kysymykseen. Vaan Päivi sai idean, että jos kauppa laittaisi pyörän ajokuntoon samalla kun korjaavat kumin, niin voisin ajaa pyörän kotiin, eikä sitä tarvitsisi autoon lastata. Nerokasta.
Mutta! Kauppa (nimi muistiin: Real. ei tarvitse sinne mennä uudestaan) olisi halunnut ajokuntoon laittamisesta (polkimien paikalleen ruuvaus, sekä muutaman mutterin kiristys) veloittaa n. 25 Euroa. Tässä vaiheessa loppui into ja huumori. Rahat takas ja nopsaan. Adjö ja tschüss. Ajanpa vanhalla ruoskalla nivelet vinkuen vielä sitten kunnes joku toinen kauppa hyvää pyörää hyvään hintaan tarjoaa.