tromboosia vastaan

Pitkillä lennoilla on kohonnut tromboosin, eli laskimoveritulpan, eli verihyytymän aiheuttaman verisuonitukoksen riski. Pitäisi muistaa käpötellä pitkin lentokoneen käytäviä ja kipristellä varpaita ja taivutella nilkkoja jne, jotta veri jaksaa kiertää kunnolla, eikä jää jumimaan ja hyytymään suonien mutkiin.

Sairaalassa jos joutuu pidemmän aikaa makoilemaan, on tarjolla sama riski. Tietysti jos on vuodepotilaana on vähän paha lähteä sairaalan käytäville kipristelemään. Siksipä sairaalassa tökätäänkin vuodepotilaita päivittäin piikillä mahaan. Mikähän tuon pistoksen nimi olikaan… joku mahapiikki kuitenkin. Pitää hyytymät loitolla. (ihan kuin joku mainos “Hanki sinäkin oma mahapiikki jo tänään! Mahapiikki, pitää hyytymät loitolla”).

Lento Mauritiukselle kesti yli 10h jolloin riski on jo käsittääkseni selvästi kohonnut (verrattuna ainakin johonkin Suomi-Saksa-pyrähdykseen). Varmaankaan ei tullut lääkärien suosittelemaa määrää jumpattua lennon aikana, mutta ilman tulppia selvittiin. Reissun aikana tutustuttiin saksalaiseen lääkäripariskuntaan (tai taisi se vaimo olla hoitaja, eikä lääkäri), jotka tiesivät trombooseista hyvinkin paljon meitä enemmän. Liikunta lentokoneen ahtailla käytävillä ei lääkärimiestä ilmeisesti juurikaan innostanut, sillä hän oli varannut mukaansa tuommoisen mahapiikin, jolla itseään pisti ennen lentoa. Ja oli varmasti tehnyt sen tulomatkallakin. Käyhän se tietysti niinkin, kun on pääsy oikeisiin tarvikkeisiin.

Vaan ei tuo tromboosi mikään leikin paikka ole. Aivoissa johtaa ripeästi kuolemaan moinen ja raajoissakin isompiin ongelmiin. Eli jos ei soveltuvia piikkejä omasta lääkekaapista tai lääkärikaverilta löydy, niin on syytä kipristellä ja jumppailla vaikka vähän liikaakin jos tulee pitkiä paikallaan istumispätkiä lennoilla, automatkoilla tai muualla.