Mikähän kohta aivoista määrittää, että onko ihminen täsmällinen aikataulujensa suhtten… Ilmeisesti suhteellisen isolla osalla väestöä tämä kohta on jossain vaiheessa elämää vaurioitunut.
Jos sovitaan, että tavataan vaikkapa kello kahdeksan, niin miksi ko. tapaamiseen ihmist tulevat yleensä aikaisintaan vartin myöhässä. “Akateeminen vartti”, kuten yliopistolla tuumattiin sanoa… Pah. Laiskuutta, välinpitämättömyyttä tai muuta arastelua ennemmin.
Toki vapaa-ajan tapaamisissa voidaan helpommin suoda sovitusta ajasta myöhästelyä, mutta yhtä hyvin myöhästyminen voitaisiin tulkita loukkaukseksi. Tai rajataan tilanteesta nyt ulos tilanteet, jossa vaikkapa Stau aiheuttaa myöhästymisen. Tosin silloinhan myöhästyhjä varmasti tietää, että tulee myöhästymään, joten ei varmastikaan ole ylivoimainen tehtävä siitä ilmoittaa.
Työelämässä myöhästely ja perseilyt aikataulujen kanssa voivat puolestaan aiheuttaa paljonkin vahinkoa. Pahimmillaan kokous alkaa myöhässä ja kestää siten odotettua pidempään. Periaatteessa tällaisessa tilanteessa olisi kokous paikallaan keskeyttää ja siirtää jatko myöhemmäksi, koska aikataulusta tulee pitää kiinni.
Tänään onnistui lääkäri olemaan yli puoli tuntia myöhässä heti yhdeksän jälkeen. Minkähänlainen kaaos ko. praktiikalla iltapäivällä on… “Jahas, Herr Müller, olettekin sopivasti ajoissa klo 15.00 varaamanne aikaa varten. Lääkäri ottaa teidän ihan pian vastaan… kestää ehkä jotain kahdesta tunnista neljään. Istukaan odottamaan”. Ilmeisesti lääkäreillä on erityisen suuria ongelmia pitää aikatauluista kiinni. Tuntuvat olevan yleensä/lähes aina myöhässä. Toki jos kyseessä on päivitysklinikka ja joku tulee verissäpäin vastaanotolle, suotakaan hälle ohitusmahdollisuus ja muut odottakoon. Mutta kai sen verran olisi jo rutiinia, että osattaisiin arvioida montako hätätapausta tulee päivittäin ja varata sen mukaan sitten vähän puskuria varattavien aikojen väliin.
Ei se niin vaikeaa vo olla.
Jaaniin, tuo otsikossa mainittu “saksalainen täsmällisyys”. Kyseessähän on vitsi. Saksalaista täsmällisyyttä ei ole enää olemassa. Matkaoppaissa ei onneksi sentään kuvata saksalaisia ihmisiksi, jotka viettävät “kiireetöntä elämää”. Tuolla termillä viitataan monesti moniin lämpimiin maihin, joissa aikatauluista pidetään kiinni vain jos tuuli meinaa viedä ne. Eikä yleensä silloinkaan. Termi tarkoittaa yleensä myös sitä, että saat varautua viivytyksiin, eikä kukaan oikein tiedä mitä ja milloin tapahtuu. Parempi tuolloin on jättää aikataulut pakkaamatta mukaan.