Istanbulin reissulta tuli vielä pieni juttu mieleen: Oltiin jo palaamassa takaisin kotiin ja oltiin menty turvatarkastuksista yms. läpi. Jostain syystä kuitenkin halusivat katsoa passeja uudestaan juuri ennen koneeseen nousua. No mikäpäs siinä…
Päivi meni edeltä ja sai heti passinsa takaisin ja jatkoi matkaa. Tarkistaja katsoi minunkin passin nopeasti ja palautti sen. Siinä sitten kun vielä vähän tietysti piti jonottaa, niin tulikin se tarkastaja vielä takaisin:
“Näytätkö vielä sitä passia”, vaati täti ja piti toisessa kädessään jotain toista passia.
Hölmistyneenä tietysti annoin passin uusintatarkastukseen, jossa tarkastaja sitä vähän tarkemmin syynäsi. Ilmeisesti näki minun varsin kysyvän ilmeen ja heilautti toisessa kädessä ollutta passia “Tää on tämmöinen väärennetty passi”. Hetken piti miettiä, että tarkoittiko täti minun passia vai sitä toista… Sitä toista kuitenkin tarkoitti ja päästiin koneeseen ja takaisin Saksaan. Läheltä piti.
Saksan päässä koneeseen kiipesi ekana poliisi, joka halusi myös nähdä kaikkien passit. Olisivat varmaan käännyttäneet heti takaisin ihmiset, joilla ei jostain syystä olisi asianmukaista passia ollutkaan.
Sellaista ei kuitenkaan nähty. Ennen meitä tupelsi aiemmassa merkinnässä mainitut venäläiset “käsimatkatavaraihmeet” passiensa kanssa, eikä niitä meinannut heti löytyä, vaan niitä piti tietysti alkaa siinä käytävällä kaivamaan. Tuosta passintarkastuksestahan tuli vain kuulutu saksaksi, englanniksi ja turkiksi… Ei se oo helppoo.